Please use this identifier to cite or link to this item: https://hdl.handle.net/10419/63788 
Authors: 
Year of Publication: 
2002
Series/Report no.: 
ETLA Discussion Papers No. 822
Publisher: 
The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki
Abstract: 
In Finland the shifts in compensation have been of a similar kind compared to those in the US, but moderate with increasing wage variance between plants, an increasing gap between average non-productive and productive worker wages and an increasing share of non-production workers. In the deep recession and intense restructuring at the beginning of the 1990s the returns on unobserved human capital rose. In the boom period of 1995-1998 the education premium rose. Despite the rise in individual heterogeneity there has been no major increase in wage dispersion. The entire rise in wage dispersion has taken place between plants, while education premium dispersion has risen mainly within plants. At the same time, the distribution of capital and R&D investment across firms has worked in the direction of mitigating wage inequality.
Abstract (Translated): 
Tutkimus tarkastelee korvauksia osaamispääomalle viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Globalisaation ja yritysten toimintaympäristön muutokset selittävät palkanmuodostuksen muutoksia, kun työmarkkinainstituutiot ovat muuttuneet vain vähän. Suomessa palkat ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin Yhdysvalloissa, mutta muutokset palkkahajonnassa ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Palkkahajonta on kasvanut toimipaikkojen sisällä ja toimihenkilöiden, työntekijöiden välinen palkkaero on kasvanut jonkin verran ja toimihenkilöiden osuus kaikista työntekijöistä on kasvanut. 1990-luvun alun syvän laman aikana korvaukset ei suoraan havaittavalle osaamispääomalle kasvoivat. Tämän voi päätellä korkeista palkoista, jotka eivät selity koulutuksesta eivätkä myöskään perustu työkokemukseen tai yrityskohtaiseen palkkaukseen. Kasvun kautena 1995-1998 koulutuksen tuotto kasvoi. Huolimatta työntekijöiden heterogeenisuuden kasvusta palkkahajonta ei ole suuresti kasvanut. Palkkahajonnan kasvua selittää pääosin toimipaikkojen keskimääräisten palkkojen erojen kasvu, mutta samalla koulutuksen tuotto on kasvanut lähinnä yritysten sisällä. Samaan aikaan pääoma ja tutkimusja kehitystoiminta ovat jakautuneet entistä tasaisemmin yritysten välillä, mikä on tasannut tuloeroja. Yhdysvalloissa tuottavuuserot yritysten välillä ovat kasvaneet (tosin 1990-luvun jälkipuoliskolta ei ole paljon tutkimusta asiasta). Sen sijaan Suomessa yritysten väliset tuottavuuserot kaventuivat laman jälkeen.
Subjects: 
income distribution
human capital
compensation policy
JEL: 
O15
J31
J21
J50
C23
Document Type: 
Working Paper

Files in This Item:
File
Size
153.02 kB





Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.