Bitte verwenden Sie diesen Link, um diese Publikation zu zitieren, oder auf sie als Internetquelle zu verweisen: https://hdl.handle.net/10419/63788 
Autor:innen: 
Erscheinungsjahr: 
2002
Schriftenreihe/Nr.: 
ETLA Discussion Papers No. 822
Verlag: 
The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki
Zusammenfassung: 
In Finland the shifts in compensation have been of a similar kind compared to those in the US, but moderate with increasing wage variance between plants, an increasing gap between average non-productive and productive worker wages and an increasing share of non-production workers. In the deep recession and intense restructuring at the beginning of the 1990s the returns on unobserved human capital rose. In the boom period of 1995-1998 the education premium rose. Despite the rise in individual heterogeneity there has been no major increase in wage dispersion. The entire rise in wage dispersion has taken place between plants, while education premium dispersion has risen mainly within plants. At the same time, the distribution of capital and R&D investment across firms has worked in the direction of mitigating wage inequality.
Zusammenfassung (übersetzt): 
Tutkimus tarkastelee korvauksia osaamispääomalle viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Globalisaation ja yritysten toimintaympäristön muutokset selittävät palkanmuodostuksen muutoksia, kun työmarkkinainstituutiot ovat muuttuneet vain vähän. Suomessa palkat ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin Yhdysvalloissa, mutta muutokset palkkahajonnassa ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Palkkahajonta on kasvanut toimipaikkojen sisällä ja toimihenkilöiden, työntekijöiden välinen palkkaero on kasvanut jonkin verran ja toimihenkilöiden osuus kaikista työntekijöistä on kasvanut. 1990-luvun alun syvän laman aikana korvaukset ei suoraan havaittavalle osaamispääomalle kasvoivat. Tämän voi päätellä korkeista palkoista, jotka eivät selity koulutuksesta eivätkä myöskään perustu työkokemukseen tai yrityskohtaiseen palkkaukseen. Kasvun kautena 1995-1998 koulutuksen tuotto kasvoi. Huolimatta työntekijöiden heterogeenisuuden kasvusta palkkahajonta ei ole suuresti kasvanut. Palkkahajonnan kasvua selittää pääosin toimipaikkojen keskimääräisten palkkojen erojen kasvu, mutta samalla koulutuksen tuotto on kasvanut lähinnä yritysten sisällä. Samaan aikaan pääoma ja tutkimusja kehitystoiminta ovat jakautuneet entistä tasaisemmin yritysten välillä, mikä on tasannut tuloeroja. Yhdysvalloissa tuottavuuserot yritysten välillä ovat kasvaneet (tosin 1990-luvun jälkipuoliskolta ei ole paljon tutkimusta asiasta). Sen sijaan Suomessa yritysten väliset tuottavuuserot kaventuivat laman jälkeen.
Schlagwörter: 
income distribution
human capital
compensation policy
JEL: 
O15
J31
J21
J50
C23
Dokumentart: 
Working Paper

Datei(en):
Datei
Größe
153.02 kB





Publikationen in EconStor sind urheberrechtlich geschützt.